Neuropsykiatrinen valmennus on uusi kuntoutus- ja tukimuoto neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaavien henkilöiden elämän haasteisiin.
Neuropsykiatriset erityisvaikeudet ovat hoitamattomina suuri haaste yhteiskunnassamme.


Vaikeista arkea vaikeuttavista neuropsykiatrisista oireista kärsii maassamme arviolta noin 5% väestöstä. Määrä kasvaa 10-15%:iin, kun mukaan luetaan lievät oireet ja 25 %:iin, kun mukaan luetaan lukivaikeudet ja hahmottamisen erityisvaikeudet. Vaikeudet ovat kehityksellisiä ja todettavissa varhaislapsuudessa. Oireet usein ovat vahvasti perinnöllisiä: perheessä lapsilla voi olla erilaisia neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia (autismi, Asperger, ADHD, dysfasia, Tourette jne.). Perinnöllisyys näyttäytyy monien perheiden arjessa myös vanhemman oman elämänhallinnan ongelmina ja johdonmukaisen kasvatuksen vaikeuksina. Tällöin vanhemman oma, usein diagnosoimaton ja hoitamaton neuropsykiatrinen oireilu, vaatii asiaan perehtyneen ulkopuolisen henkilön - neuropsykiatrisen valmentajan - jäsentämään ja selkiyttämään arjen kasvatuskäytänteitä ja vuorovaikutusta perheen sisällä.

Aiemmin arveltiin oireiden lievittyvän ja häviävän, kun lapsi kasvaa aikuiseksi, mutta viimeaikainen tieto kertoo muuta. Oireet näkyvät henkilön elämässä kokonaisvaltaisina oppimisen, toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen vaikeuksina. Nämä vaikeudet invalidisoivat arjessa selviytymistä usein läpi elämän. Asiallista diagnoosia vaille jääminen ja/tai riittämätön tuki varhaislapsuudessa kasaa lapselle ja perheelle epäadekvaatteja, mielenterveysongelmiin altistavia käyttäytymis- ja vuorovaikutusmalleja. Erityisesti nuoruusiässä neuropsykiatrisia ongelmia omaavat ovat alttiita mielenterveyden häiriöille sekä päihderiippuvuuksiin ajautumiselle. Tutkimusten mukaan joka toisella vangilla ja joka kolmannella päihteiden väärinkäyttäjällä, sekä usealla erilaisista mielenterveysongelmista kärsivällä on taustalla neuropsykiatrisia ongelmia. Useilla näistä henkilöistä elämän nivelvaiheissa on ollut haasteita, joista ei omin avuin ole selviytynyt. Osa tarvitsee oireidensa vuoksi tukea ja ohjausta koko elämänkaaren ajan. Moni oppii ammattitaitoisen tuen avulla oman elämän ohjautuvuutta, itsenäisen elämän edellyttämiä arjen toimintamalleja ja hyödyllisiä rutiineja sekä muita yhteisöelämän pelisääntöjä.

Yksi normaalilta työuralta syrjäytynyt henkilö aiheuttaa 40 vuodessa noin 700 000 € kansantulon menetyksen. Vastaava julkisen talouden menetys 40 vuodessa on 400 000 €. Tässä laskelmassa on huomioitu matalapalkkaisesta työstä menetetty verotulo (dosentti Jouko Kajanoja, yhteiskuntatutkimuksen päällikkö, KELA 1.11.2007). Kajanojan näkemyksen mukaan yhteiskunnan kannattaisi sijoittaa jopa tämän verran yhden lapsen/nuoren tukemiseen. Toisaalta mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen ylimääräiset hoito- ja lääkekulut ovat runsaat miljoona euroa, kun psykiatrisia hoitoja on 10 vuotta. Kriminalisoituneen lapsen viiden vuoden koulukoti ja kymmenen vuoden vankilajaksot maksavat miljoona euroa.

Tätä taustaa vastaan tuntuu kummalliselta että yhä edelleen valtaosa neuropsykiatrisesti oireilevista lapsista ja nuorista jää tarvitsemiensa tukitoimien ulkopuolelle. Osa toki saa päivähoidon, koulun ja lastensuojelun kautta tukea, mutta läheskään kaikille tämä ei ole riittävää tai soveltuvaa. Liian usein perheiden arki kriisiytyy ja ongelmiin haetaan ratkaisua oireilevan lapsen tai nuoren huostaanotolla. Syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen ei tällä hetkellä panosteta riittävästi avomuotoisten tukitoimien kautta.


Hoitotakuu ei toteudu, palveluketjuja ei ole luotu: palvelujärjestelmä ei kanna vastuutaan

Palvelujärjestelmään tarvitaan:
-Soveltuvien työkalujen käyttöön ottoa kohderyhmän tuen tarpeiden tunnistamiseen
-Toimivat käytännöt kohderyhmän hoidon ja kuntoutuksen järjestämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, seurantaan ja palveluohjaukseen
-Kohdennetut resurssit soveltuviin ja riittävän varhain tarjottaviin tuki- ja kuntoutuspalveluihin
-Poikkihallinnollista sopimista työnjaosta ja vastuunkantajista

Kohderyhmän hoitotakuu, ihmisoikeudet tai YK:n vammaisia henkilöitä koskevat oikeudet eivät toteudu tällä hetkellä. Neuropsykiatrisia ongelmia omaavia henkilöitä työssään kohtaavien ammatti-ihmisten ja päättäjien tulee ryhtyä aktiivitoimiin toimivien palveluketjujen ja syrjäytymistä ehkäisevien turvaverkkojen rakentamiseksi. Kohderyhmän seuranta ja palveluiden koordinointi tulee keskittää sovitulle taholle. Näin tieto kohderyhmän määrästä, tuen tarpeista, soveltuvista tukipalveluista sekä palveluiden oikea-aikaisuudesta ja vaikuttavuudesta voi kokemuksellisesti kertyä yhteen paikkaan. Tieto lisää kohderyhmän tarpeiden ymmärrystä ja luo edellytykset palvelujärjestelmän kehittymiselle.


Mitä neuropsykiatrinen valmennus on?
Neuropsykiatrinen valmennus on maassamme uusi kuntoutusmuoto. Valmennus on suunnattu erityisesti neurologisista erityisvaikeuksista kärsiville lapsille/perheille, nuorille ja aikuisille (mm. ADHD-, Asperger, dysfasia-tyyppisesti oireilevat). Neuropsykiatrinen valmentaja tekee työtään niissä asiakkaan toimintaympäristöissä, joissa tukea tarvitaan, esimerkiksi asiakkaan kotona, työpaikalla, koulussa tai vapaa-ajalla. Hän auttaa jäsentämään vaikeuksia tuottavia tilanteita ja ilmiöitä, opettaa arjen taitoja erityispedagogisin ja kuntoutuksellisin menetelmin sekä ratkoo jokapäiväisiä elämänhaasteita yhdessä asiakkaan kanssa. Työssä korostuu asiakaslähtöisyys: valmennustyön lähtökohtana työmenetelmät, toimintaympäristöt ja kommunikaatio yksilöllistetään asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Valmentaja tuntee neuropsykiatristen ongelmien vaikutukset arkeen ja pystyy auttamaan asiakkaan sopeutumisessa toimintaympäristöjen vaatimuksiin ja ympäristön sopeuttamisessa huomioimaan asiakkaan erityistarpeet.


Miksi neuropsykiatrista valmennusta?
Varhaiskuntoutus kannattaa aina myöhemmäksi jätettäviä toimenpiteitä paremmin. Neuropsykiatrisen valmennuksen avulla voidaan edistää henkilön arjessa tarvitsemien taitojen oppimista ja sosiaalista kehitystä. Sosiaalisen lukutaidon ja myönteisten kommunikaatiokeinojen oppimiseen tarvitaan tukea varhaislapsuudesta lähtien, jotta vältetään yksinäisyyden, kiusaamisten ja muiden kanssakäymisen ongelmien kasautuva vyyhti. Kun elämää hankaloittavat oireet lievenevät, minä-kuva rakentuu positiivisemmaksi. Tasapainoisen itsetunnon kehittyminen, karttuvat taidot sekä hallinnan ja pystymisen tunne rakentavat perustaa toimivalle vuorovaikutukselle osallisuudelle sosiaalisissa verkostoissa.


Neuropsykiatrisen valmennuksen kohtaamia haasteita ja mahdollisuuksia palvelujärjestelmässä
Palvelujärjestelmässä täytyy tehdä alueellinen päätös, minkä hallintokunnan tai toimialan kautta neuropsykiatrisia ongelmia omaavien henkilöiden palvelut koordinoidaan ja järjestetään. Tällä hetkellä esim. neuropsykiatrista valmennusta tukipalvelukseen hakeva henkilö on kohtuuttoman tilanteen edessä käydessään läpi kaikki kunnan palvelupisteet. Erityisen hankala tilanne on aikuisilla, joiden mielenterveys ei ole kriisiytynyt, mutta neurologinen taustaongelma hankaloittaa elämää.

Terveydenhoito, erikoissairaanhoito: diagnosointi, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus.
Muun muassa Oulussa ja Jyväskylässä neuropsykiatrista valmentamista järjestetään terveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon kuuluvana kuntoutuspalveluna. Lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrian yksiköissä toimii neuropsykiatriset työryhmät. Valmennuspalveluita hankitaan yksityissektorilta ostopalveluna. Mielenterveyspalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä valmentajien kanssa (esim. palveluiden oikea-aikaisuus ja oikea järjestys). Näin on saatu hyviä kokemuksia palveluketjujen toimivuudesta.

Sosiaalitoimi
Neuropsykiatrista valmennusta voidaan hankkia ostopalveluna yksityiseltä sektorilta vammaispalveluiden sopeutumisvalmennuksena tai kuntoutusohjauksena. Palvelua on hankittu myös vammaispalveluiden tai erityishuollon asumispalveluna tai asumisvalmennuksena. Lapsiperheyksiköissä ja lastensuojelussa neuropsykiatrista valmennusta on hankittu lastensuojelun avopalveluna perhetyössä tai jälkihuoltona huostaanotoissa ja laitossijoituksissa. Lastensuojelussa palvelua on käytetty myös lastensuojelun ennaltaehkäisevänä tukitoimena.

Koulutoimi, päivähoito, ammatillinen koulutus
Oppilashuollossa tai päiväkodeissa neuropsykiatrista valmentamista voidaan käyttää konsultoivana tukimuotona yksittäisen lapsen tai nuoren ongelmien ratkaisemisessa ja suunnitelmien tukemisessa. Koulutoimi ja päivähoito voivat palkata neuropsykiatrisen valmentajan antamaan kotiopetusta, tuki- tai erityisopetusta kotona. Neuropsykiatrinen valmentaja voi toimia opintojen ohjaajana myös ammatillisissa opinnoissa ja työvalmentajana esimerkiksi opintojen työssäoppimisjaksoilla ja työharjoittelussa.

Työhallinto
Neuropsykiatrista valmentamista voidaan käyttää työvalmennuksen osana tai sen rinnalla ammatillisen kuntoutuksen onnistumisen tukemisessa, elämänhallintavalmiuksien parantamisessa tai uusiin ympäristöihin tai tilanteisiin sopeutumisessa (esim. uusi työpaikka, työllistymisen tuoma elämänmuutos). Tällaisia ovat työelämään kiinnittymisen edellyttämät elämänhallinnan perustaidot (mm. unirytmin, henkilökohtaisen hygienian, terveydestä huolehtimisen ja ravitsemuksen taidot) ja työkäyttäytymisen perustaidot sekä työnkuvan räätälöinti ja työyhteisön valmentaminen sopivaan tukeen.


Neuropsykiatrinen valmennus on otettava käyttöön kohderyhmän kuntoutusmuotona
Neuropsykiatrisia ongelmia omaavien henkilöiden elämää ja neuropsykiatrista valmennusta tuntevina haluamme nostaa valmennuksen esille eräänä tehokkaimmista interventioista tällä hetkellä. Vetoamme, että kuntoutusmuoto otetaan suunnitelmalliseen käyttöön ja sen hankkimiseen kohdennetaan tarvittavat taloudelliset ja riittävän pitkäkestoiset resurssit.


Kuopiossa 10.1.2008


Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys, Eijsveikeet ry:n hallitus:

Jussi. T. Lappalainen, puheenjohtaja
Marja Hartikainen
Satu Martinez
Tuula Palomäki-Jägeroos
Tuuli Ronkainen
Kirsi Ruutala
Mika Saastamoinen
Reijo Setälä
Helena Snellman-Kettunen
Helena Vaittinen

 
Powered by Smart Kotisivutyökalu